Kotimaista ruokaa

Lampaanlihaa syödään Suomessa noin puoli kiloa henkeä kohti vuodessa. Kotimaisen karitsanlihan osuus on reilu viidennes kokonaiskulutuksesta. Eniten syödään Uuden-Seelannissa tuotettua emälammasta , ns. "muttonia ", jota tuodaan maahan pakastetuna.

Suomessa tuotettu lampaanliha on pääosin karitsanlihaa. Lihantuotannossa karitsaksi katsotaan alle vuoden ikäinen lammas. Teuraskypsän karitsan elopaino on vähintään 40 kg ja kasvatus vie aikaa 5-11 kk. Se on maultaan mietoa ja hyvin mureaa. Lampaanlihaksi kutsutaan kaikkien yli yksivuotiaiden lampaiden lihaa. Erilaiset lihanleikkaustavat määrittyvät sen perusteella, onko lammas teurastettaessa yli vai alle vuoden. Esimerkiksi kyljyksiä saa leikata vain karitsasta, vanhemman lampaan selkä leikataan fileiksi.

Suomenlammas on yleisin lammasrotumme, muita kotimaisia alkuperäisrotuja ovat kainuunharmas ja ahvenanmaanlammas. Sen lisäksi maassamme kasvatetaan puhdasrotuisena seuraavia liharotuja: texel, oxford down, rygja, dorset ja uusimpana tulokkaana suffolk. . Teuraskaritsoista noin puolet on eri rotujen risteytyksiä ja puolet puhdasrotuisia.

Suomenlampaan ruho on vähärasvainen, koska rasva ei ole muiden rotujen tapaan  marmoroitunut lihasten sisään. Lammas ei ole myöskään kovin lihaksikas. Lihaksikkuutta voidaan parantaa risteyttämällä uuhia lihaksikkaimmilla roduilla. Lihaksikkuutta saadaan lisää myös laadukkaan ruokinnan ja sopivan  teuraskypsyyden avulla.

Tuotantokausi huipentuu syksyyn.

Lampaanlihantuotanto on kausiluontoista. Uuhet astutetaan yleensä syksyllä ja karitsat syntyvät keväällä. Se on myös lampaiden luontainen biologinen vuosikierto.

Pääosin karitsat kasvavat teuraskypsiksi laitumella. Teurastushuippu ajoittuu syys-marraskuuhun, jolloin 60 prosenttia vuoden tuotannosta teurastetaan. 

Suomenlammas lisääntyy tehokkaasti ja tulee kantavaksi mihin aikaan vuodesta tahansa. Siksi on mahdollista tuottaa tuoretta karitsanlihaa myös kevään kysyntähuippuun, pääsiäiseen.

Lihatiedotus

Meillä karitsointi pyritään ajoittamaan kolmeen ajankohtaan; vuodenvaihteeseen, kevääseen ja syksyyn. Rotuina on puhdas suomenlammas ja kainuunharmaa. Lisäksi on parikymmentä uuhta jotka ovat texelin ja suomenlampaan risteytystä.